24.3.2010

Wanha wirsi!

Maahanmuuttokeskusteluissa minua on pitkään hämmentänyt pari asiaa. Ensinnäkin, maahanmuuttokriitikoiksi on nimetty henkilöt, joiden mielestä kyseessä olevaa politiikkaa olisi kiristettävä. Ovatko siis muut ihmiset sitä mieltä, että nykyinen maahanmuuttopolitiikka on täydellistä? Tuskin. Toinen asia, jolle toivoisin selvennystä, on maahanmuuttokeskustelun tavoite. Olenko aivan väärässä, jos kuvittelen useimpien ihmisten haluavan, että kaikki Suomessa asuvat (ja toki muuallakin) voisivat elää mahdollisimman tasapainoista elämää?

Jos arvaukseni osui oikeaan, voidaan maahanmuuton vaikutusta elämän tasapainoisuuteen miettiä monelta kannalta. Levottomista oloista pääseminen rauhalliseen ja turvalliseen Suomeen voi olla parannus elämäntilanteeseen. Toisaalta kulttuurinvaihdos on valtavan stressaavaa. Tämä johdattaakin siis kysymykseen, pitääkö muuttavan omaksua vastaanottava kulttuuri? Koska itse osaan perustella vastauksen kyllä, toivoisin jonkun kertovan minulle perustelut vastaukselle ei. Toki "oikea" vastaus lienee jossain välimaastossa.

Joku toivoo, ettei turvapaikanhakijoita otettaisi enempää vastaan. Syynä voi olla se, ettei pidä ulkomaalaisista, mutta usein perusteena on resurssien riittämättömyys. Inhimillisistä lähtökohdista ovien sulkemista voi pitää epäreiluna ja jopa epäeettisenä vaihtoehtona. Toisaalta toivottamalla kaikki tervetulleeksi, teemme karhunpalveluksen jo Suomeen saapuneille turvapaikanhakijoille ja pakolaisille, jotka ovat jo nyt hankalassa asemassa. Heidän kotouttamiseensa käytettävissä olevat varat jakautuisivat entistä suuremmalle joukolle. Tässä tulemme taas kysymykseen, onko kotouttamiselle edes tarvetta (viitaten edelliseen kappaleeseen)?

Yhä useamman ihmisen ottaessa kantaa maahanmuuton edistämisen puolesta tai sitä vastaan huomaan, että uudet keskustelijat käyttävät samoja argumentteja, jotka on jo useampaan kertaan käsitelty. Uskoisin tämän kertovan ennemmin siitä, etteivät uudet keskustelijat yksinkertaisesti ole ehtineet perehtyä aiheeseen vielä kunnolla, kuin tarpeesta ärsyttää toisella kannalla olevia. Heille voinee huomauttaa asiasta ja antaa esimerkiksi linkkejä oleellisiin keskusteluihin. Ehkä olen tavallaan itsekin sellainen esittäessäni tyhmiä kysymyksiä (tosin kuulin koulussa, ettei tyhmiä kysymyksiä ole olemassakaan – vain tyhmiä opiskelijoita). En kuitenkaan liene aivan hakoteillä jos väitän, että suuri yleisö ei vielä ole lotkauttanut korviaan maahanmuuttoasialle. Toistoa on siis tiedossa.

Väitin alussa, että minua hämmentää vain pari asiaa, mutta se oli kyllä toiveajattelua. Tässä siis vielä yksi asia. Eräänä perusteluna maahanmuuton lisäämiselle on pidetty jonkinlaista velvollisuuden tunnetta, joka liittyy suomalaisten muuttoon aikoinaan esimerkiksi Ruotsiin tai Atlantin tuolle puolen. Vasta-argumenttina on yleensä tilanteen erilaisuus, suomalaisethan lähtivät pääosin töihin. Mielestäni vasta-argumentti on pätevä, mutta keskustelua voisi viedä eteenpäin myös tästä näkökulmasta. Mikä siis sai suomalaiset todella tekemään työtä kohdemaissaan? Miksei sama onnistu Suomeen muuttavilta turvapaikanhakijoilta? Vai onnistuuko? Miten voidaan muuttaa Suomessa olevaa tilannetta sellaiseksi, että töiden tekeminen (ja esimerkisi kotoutuminen) olisi houkuttelevampi vaihtoehto kuin tukirahoilla eläminen? Muistan yhdeksännellä luokalla yhteiskuntaopin tunnilla pohtineeni luokkatovereideni kanssa toimeentulotukien ja vastaavien ongelmia. Miten motivoida suomalaisia töihin? Kysymys on yhä ajankohtainen ja luulen passiivisuuden syiden olevan samat kuin maahanmuuttajienkin kohdalla.

Edit: Itse epäilen sosiaaliturvan olevan niin "hyvällä" tasolla, että tuntuu melkeinpä tyhmältä heikentää tilannettaan menemällä esimerkiksi huonopalkkaiseen työhön, tai ryhtymällä yrittäjäksi. (Uskon yrittämisen olevan kuitenkin varsin hyvä vaihtoehto, mutta tämä vaatisi tukea esimerkiksi markkinointivalmennuksen muodossa.) Myös opiskelijana tulee laskettua kuinka paljon "kannattaa" tehdä töitä, jotta aika ja rahat riittäisivät opiskeluun.

Jos kommentoit tekstiä toivon, että kommenttisi sisältää vastauksia esittämiini kysymyksiin, mahdollisia vasta-argumentteja tai huomioita mahdollisista virheistä. Muista myös lukea kommentit läpi, jottei turhaan tarvitse toistaa jo sanottuja asioita. Kiitos mielenkiinnosta!

10 kommenttia:

  1. Työllistymistä estää työpaikkojen puute, maassa on ainakin puoli miljoonaa enemmän töihin haluavaa kuin työpaikkoja tarjolla.

    Ongelmana tässä on ns saavutetut edut, eli nykyiset työntekijät ovat saaneet aikaseksi semmoiset suojat ettei yrityksillä ole pahemmin varaa palkata lisää väkeä.

    Toinen on poliittinen riski. Eli jos investoisi suomeen, onko takeita ettei esim verot tai viranomaiskäytännöt muutu jotenkin sillai että kannattavasta tuli yhtäkkiä kannattamatonta? Nyt ollaan vahvasti menty tuohon, luotettavasta suomesta onkin tullut riskimaa, johon ei juuri kannata sijoittaa.
    Hieman niinkuin venäjä...


    Ja sitten ne loputtomat sosiaaliturvat. Tottakai kiinnostaa tulla jos vastaavanlainen tulotaso on tarjolla kun joku 100.000 euroa kuussa puhtaana käteen. Summa otettu vertauksena siitä elintasosta mistä nämä tulivat.
    Voisi aluksi siirtää ne yhteen luukkuun, toinen ois yhtenäistää tuet ja tehdä ne riippuvaisiksi kansalaisuudesta, ei asuinpaikasta. Samalla kansalaisuuden saaminen voisi kiristää, vaadittaisiin kielitaitoa, kulttuurin omaksumista, historian tuntemista, työpaikka ja omistusta (oma asunto? tms sitoutumista).

    VastaaPoista
  2. Kirjoitin alunperin pitkän esseen vastaukseksi. Blogger päätti ahmia mun tuotoksen bittiavaruuteen; "ne on varmaan jotain rasisteja?" Anyways, laitanpa kuitenkin kirjoittajan ehdotuksesta kopion IRC-tiivistyksestäni:

    kolme pointtia. 1) meidän yhteiskunta on poikkeuksellisen herkkä maahanmuutolle kun se on hyvinvointivaltio/kansankoti. 2) koska meillä on ollut hyvin rajoittava maahanmuuttopolitiikka aivan lähiaikoihin saakka, tätä ei ole jouduttu miettimään kuin ihan just nyt, mikä selittää "halla-aholaisuuden" yhtäkkisen nousun ja tyrmistyksen siitä. 3) olemme omaksuneet multikultin muualta, jossa yhteiskuntamalli ei ole ollut niin suojattu ja jossa on sopeuduttu vähittäisesti jo aikaa sitten väestönliikkeisiin. nyt luulemme että voimme pitää yhteiskuntamallin ja samalla sallia muille tyypillisemmän maahanmuuton. "have cake and eat it too." itse kannatan sitä että muutetaan meidänkin yhteiskunta vähemmän herkäksi, muut voivat olla eri mieltä.

    (ekaan kohtaan sisältyy myös sukupolvien väliset tulonsiirrot, jotka eivät toimi jos voidaan muuttaa ikäkaaren yli vapaasti, sekä kulttuuriset tekijät; meidän systeemi luottaa yhteiseen, jaettuun kulttuuriin ja kasvatukseen, eli menee rikki jos on liian isoja ja itsepintaisia eroja.)

    VastaaPoista
  3. Muutama kysymys:
    Ruotsissa elää tuhansia alunperin täältä muuttaneita pitkäaikaistyöttömiä, joiden tulot ovat vuosikausia perustuneet ruotsalaiseen sosialiturvaan.
    Pitäisikö heidät mielestäsi palauttaa takaisin Suomeen?

    Toinen kysymys:
    Lehdissä uutisoitiin alkusyksystä suomalaisesta vanhuksesta, joka on asunut vuosikymmeniä ruotsissa oppimatta ruotsin kieltä. Asuinkunta ei kuitenkaan kyennyt tarjoamaan hänelle vanhainkotipaikkaa, jossa hoito olisi ollut suomeksi. Lopulta hän kuitenkin sen paikan sai.

    Onko ruotsi velvollinen järjestämään suomalaisille vanhuksille hoitopaikan vanhusten omalla äidinkielellä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäiseen:
      Ovatko kyseiset ihmiset olleet alusta asti työttömiä? Onko heillä vain Suomen kansalaisuus? Jos kyllä, niin Ruotsilla on mielestäni moraalinen oikeus passittaa heidät takaisin Suomeen.

      Toiseen:
      Lähtökohtaisesti ei ole velvollinen. Mutta jos hänelle on esim. myönnetty ruotsin kansalaisuus, olisin ehkä toista mieltä.

      Poista
  4. mikä on saanut sinunkaltaisesi nuoren naisen Suomen Sisun fasistien kelkkaan? vanhempamme ja heidän vanhempamme ovat rakentaneet maatta ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden pohjalta. Niihin arvoihin nojaa Suomen perustuslaki. Suomi täyttää YK:n asettamat humanitaariset velvoitteet säestömääränsä suhteessa ja auttaa pakolaisstatuksen perusteella vuosittain tiettyä, tarkoin rajattua määrää hädänalaisia, vainottuja ihmisiä.

    Millä tavoin he uhkaavat sinun hyvinvointiasi?

    Panisit energiasi mieluummin isänmaata rakentavaan, vastuulliseen työhön kuin vihan lietsomiseen.

    Tutkimusten mukaan ihminen saavuttaa korkeinta tyydytyksen ja onnen tunnetta voidessaan antaa apua toisille, ei oman etunsa ajamisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et ilmeisesti ole kovinkaan perillä Suomen Sisusta. Jos sinulla on jotain esimerkkejä, jotka perustelevat kuvaasi Sisusta, kuulisin ne mielelläni! Järjestöä voisi siten kehittää eteenpäin parempaan suuntaan.

      Pakolaiset ovat hyvin pieni osa maahanmuuttajia ja oikeastaan kysymys erikseen. En tiedä miten he uhkaavat hyvinvointia. Ehkä jotenkin, mutta todennäköisesti ei.

      Mielestäni tekstini ei lietso vihaa. Vai viittasitko johonkin muuhun?

      "Tutkimusten mukaan ihminen saavuttaa korkeinta tyydytyksen ja onnen tunnetta voidessaan antaa apua toisille, ei oman etunsa ajamisesta."

      Lähdeviite tälle olisi ollut mukava, vaikka kyseessä onkin pradoksi. Ihmiset auttavat toisiaan nimen omaan siksi, että se ajaa heidän omaa etuaan. Auttamisesta nimittäin saa "tyydytyksen ja onnen tunnetta".

      Poista
  5. Ei jumalauta. Sinisilmäinen, naivi, elämää ja maailmaa kokematon (no on käynyt Sri Lankassa - no huhhuh...). Mistä persut näitä paukapäitä löytää? Ei paljon dippainssin tutkinto ole tämän tyttelin päätä viistastanut. Neuvo sinulle, Päivi: hanki elämänkokemusta ja etsi se mies muualta kuin natsiympyröistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennakkoluulolistasi on melkoinen, eikä nimikään mennyt oikein. Mikä sinä olet kehottamaan minua hankkimaan miehen? Miten persut liityy minuun? Olisi mukava myös tietää kuinka paljon sitä elämää pitää nähdä ja maailmaa kokea, ettei olisi kuvauksen kaltainen. Sinisiä silmiäkään minulla ei ole.. ;)

      Poista
  6. Olen ihmetellyt monikulttuurisuutta EK:lle. En ole saanut vastau.
    Jali Raita

    Toimitusjohtaja Mikko Pukkinen
    Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Eteläranta 10, 00130 Helsinki 
PL 30, 00131 Helsinki

    Arvoisa toimitusjohtaja Mikko Pukkinen
    Motto: Adolf Ivar Arwidsson: ”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia” (Svenskar äro vi inte längre, ryssar vilja vi inte bli, låt oss alltså bli finnar") oli myös G. M. Armfeltin piirin johtotähtenä Suomen asiain komiteassa.
    TV1:n aamuhaastattelussanne kerroitte, että Suomen tulee siirtyä monikulttuurisuuteen. Tämä herättää mm seuraavia kysymyksiä ja huomioita:
    Mistä te tiedätte sen, että Suomi tarvitsee monikulttuurisuutta ja siitä olisi Suomessa asuville hyötyä? Onko hankkeesta tehty kannattavuuslaskelmat eli feasibiity study?
    Mitä vikaa on Suomen tai suomalaisessa kulttuurissa?
    Miten te määrittelette Suomen kulttuurin, ja sen syrjäyttävän monikulttuurisuuden?
    Mitä tuo monikulttuurisuus pitäisi sisällään? Maailmassa on tuhansia kulttuureja, eläviä ja jo kuolleita,
    Miten tuo monikulttuurisuus tuotaisiiin ja istutettaisiin Suomeen ja Suomessa jo asuviin? Tulisiko se kirjallisen opetuksen (pakollisenko) osana vai maahanmuuton osana? Maailmassa on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka uutta kuttuuria on pakolla iskostettu kansalaisiin, mm kommunismi Venäjällä, kulttuurivallankumoukset Kiinassa ja Kamputseassa. Näinkö siis myös Suomessa tehtäisiin?
    Kaikki maallman kultuurit eivät hetkessä ja yhdellä kertaa voisi nousta maihin Suomeen eli mikä tai mitkä niistä tulisivat ensiksi ja miksi? Kuinka kauan Suomessa asuvien aivopeseminen ko monikultuuriin veisi aikansa?
    Onko maailmassa esimerkkejä siitä, että monikulttuurisuus loisi maanpäällisen paratiisin? Minä en ole sellaista havainnut. Mm entinen Japanin pääministeri Nakasone todisteli aikoinaan Japanin menestystä sillä, että se on monokulttuurisesti japanilainen. Huono esimerkki oli USA, joka on kulttuurien sekasotku.
    En ole myöskään havainnut kulttuurien sekoittuvan. Päin vastoin eri kulttuureja edustuvat ovat olleet ”toistensa hiuksissa” asuessaan samoilla alueilla. Esimerkkinä on mm Israel/Palestiina ja kaakkois-Aasian maat, joissa olen asunut pitkään. Meillä Suomessa on edelleen kitkaa suomea puhuvien ja ruotsia äidinkielenään puhuvien välillä. Ns pakkoruotsikin kurmuuttaa.
    Mitä erityistä osaamista ja intressiä Elinkeinoelämän keskusliitolla on tässä kulttuurihankkeessa?

    Parhain terveisin,
    Jali Raita, diplomi-insinööri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Jali,

      Varsin asiallisia kysymyksiä ja niitä sopisi pohtia. Ehkä monikulttuurisuus tarkoittaa eri ihmisille aivan eri asioita? Sanat ovat vaikeita ja harhaanjohtavia, ilman niitä on kuitenkin vaikea kommunikoida. Kerro jos saat joskus vastauksen!

      Poista