Otsikosta huolimatta sain tänään lähinnä positiivista palautetta. Olen ilmeisesti osoittanut riittävää taitoa tai ainakin innokkuutta päästäkseni vuoden harrastamisen jälkeen kouluratsastusryhmään. Se on suunnattu ensisijaisesti kilpaileville ratsastajille, mikä ei toki tarkoita, että näköpiirissä olisi ainakaan tällä hetkellä kilpaileminen. Toisen viikottaisen tunnin sijaan tämä joka toinen viikko pidettävä ryhmä sopii lisätreeniksi paremmin. Lompakolleni siis.
Näin "aikuisena" harrastajana huomaan suhtautuvani aivan eri tavalla palautteeseen niistä asioista, jotka teen väärin. En puhu nyt ainoastaan siitä, että ymmärrän rakentavan palautteen merkityksen oman kehitykseni kohdalla, vaan siitä, mitä se kertoo palautteen antajan suhtautumisesta minuun. Seuraava saattaa olla täysin omaa kuvitelmaani, mutta kehitykseni kannalta se on hyödyllistä ja motivoivaa. Kuvittelen nimittäin, että opettaja antaa sitä enemmän kriittistä palautetta, mitä enemmän uskoo minun kykenevän parempaan ja olevan valmis tekemään töitä sen eteen. Tämä koskee erityisesti niitä opettajia, jotka muuten punnitsevat sanansa tarkkaan, eivätkä huuda tai suutu oppilailleen.
Ja miten hyvältä tuntuukaan opettajan usko minun kykyihini! Se innostaa yrittämään yhä parempia suorituksia, vaikka joskus asiat menevät päin honkia. Mutta tämä kaikkihan johtaa aina välillä siihen positiiviseenkin palautteeseen: "Hyvä Paula. Sulla menee paljon paremmin! Et enää näytä sellaiselta makaroonilta siellä selässä!"
Ehkä eniten tämä kertoo oman mielen merkityksestä kommunikoinnissa. Olisin voinut yhtä hyvin suhtautua negatiiviseen palautteeseen huonosti ja masentua siitä. Kuvitella, etten osaa mitään ja opettajan vain pilkkaavan. Tai ehkä neutraalimmin tulkinnut kriittisen palautteen osoituksena siitä, että olen aika kehno siinä mitä olen tekemässä. Sen sijaan olen rakentanut päähäni mukavan mallin, joka automaattisesti tulkitsee kritiikin eräänlaisena luottamuksen osoituksena. Tämä pätee myös monissa muissa tilanteissa, joissa kommunikoin toisten ihmisten kanssa. Pyrin tulkitsemaan tilanteita aina siten, että niistä jäisi itselleni mahdollisimman hyvä mieli. Toisinaan se on haastavaa, mutta harjoittelemalla sekin sujuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti