21.1.2013

Asiaa R:stä


Möläyttely on kuulemma muotia. Se jää nyt ehkä vähemmälle, mutta pientä ampiaispesän sohimista voi olla ilmassa, kun puhutaan r-sanasta. Seuraa aivan liikaa tekstiä, mutta lukekaa edes viimeinen kappale!

Minulle aiemmin tuntematon Jan Holmberg aloitti blogin mielenkiintoisella postauksella. Häntä luullaan usein ulkomaalaiseksi ja hän joutuu siksi kohtaamaan rasismiksi tulkittavissa olevaa häirintää. Voitte halutessanne vilkaista Janin kuvan hänen nettisivuiltaan.

Pohdinpa ensin ulkonäköasiaa. Blogin kommenteissa monet olivat sitä mieltä, ettei Jan näytä lainkaan ulkomaalaiselta. Olen eri mieltä ja minusta hän olisi varsin uskottava ulkomaalainen! Hänen kasvoistaan tulee mieleen joku (muu) julkisuuden ulkomaalaistaustainen, ehkä Husein Muhammed? Tämähän kertoo lähinnä siitä, ettei ulkonäkö kerro kaikkea. Eipä minua ole kukaan tainnut koskaan luulla ulkomaalaiseksi, vaikka hyvin laajalla tulkinnalla minut voisi laskea maahanmuuttajaksi.

Enemmän minua kuitenkin kiinnosti tapa, jolla itse reagoin Janin kertomaan. Taannoin eräs UA-H kirjoitti katkeraan sävyyn siitä, miten kamalia suomalaiset ovat. Aiempien kokemusten perusteella (tekstit, vaalivideot ja muiden hänestä kirjoittamat tekstit) koin hänen olevan hemmoteltu kakara, joka saarnaa suvaitsevaisuudesta, mutta on itse rasistien aatelia. Hänen kirjoitukseensa suhtauduin vähätellen ja halveksien, vaikka jokin pieni asianmurunen siinä saattoi myös piillä. Jan tuo esille myös varsin ikäviä, henkilökohtaisia kokemuksia. Janista minulla ei ollut mitään ennakkokäsitystä, vaan alustavasti uskoin joka sanan.

Jan kertoi huutelun ja epäasiallisen käytöksen lisääntyneen viime vuosina ja viittasi jytkymaininnalla persujen vaalivoittoon ja varmaan yleisesti maahanmuuttokeskustelun yleistymiseen. Jäin pohtimaan, voiko kokemusten lisääntyminen olla osittain kiinni myös siitä, että huomio kiinnittyy helpommin asioihin, jotka ovat muutenkin pinnalla? Olisiko Jan siis aiemmin tulkinnut osan työssään vastaan tulleesta häirinnästä muuten vain harhaisten höpinöiksi, mutta nyt ne on helpompi niputtaa rasismivarjon alle?

Yhtä kaikki Jan kohtaa käytöstä, jonka toivoisi itse kunkin elämässä loistavan poissaolollaan. Joillain ihmisillä tuntuu olevan huutelun ja ilkeilyn tarve ja ulkonäkö/ulkomaalaisuus on tietenkin helppo kohde. Harmi vaan, etteivät nämä tyypit paranna tapojaan sanomalla "soosoo" tai "vähänkö olet tyhmä", niin kuin nykykeskustelussa tuppaa käymään. Suomalaiseen oman tilan kunnioitukseen liittyy myös se varjopuoli, että ei välttämättä edes huomata, jos jollekulle sattuu jotain (oli se sitten onnettomuus tai loukkaus). Tai jos huomataan, ei osata tai uskalleta reagoida. Tämän olen itse kokenut ja nähnyt useamman kerran. Jos kyseessä on väkivalta, on auttamisen kynnys suuri. Suomessa kun saa helposti itse syytteet. Tuomioista en tiedä.

Hieman surullista on se, että rasistin leima lyödään nykyään toisaalta liian herkästi. Kaduilla huutelijoita sopii oikeutetusti haukkua rasisteiksi. Kuitenkin julkisuudessa monet rasisteiksi leimatut suhtautuvat maahanmuuttajiin yksilöinä varsin positiivisesti, vaikka ottavat kovin sanankääntein kantaa maahanmuuttoon liittyvään politiikkaan. Nykyinen lainsäädäntömme ei ole rakennettu monikulttuurista (jopa pirstaleista) yhteiskuntarakennetta ajatellen. On naiivia olettaa, että aivan erilaisesta kulttuurista Suomeen saapuvat toimisivat samoin, kuin täällä ikänsä asuneet. Tietenkin siitä seuraa konflikteja, "tukien väärinkäyttöä", stereotyppisten oletusten syventymistä. Näiden todellisten asioiden kieltäminen aiheuttaa huomattavasti enemmän rasismia, kuin ulkonäkö tai eri kielen puhuminen.

Jan esitti kommenteissa, ettei hän yleensä halua reagoida huuteluun mitenkään. Se on ehkä ihan järkevää itsesuojelun kannalta, mutta toisaalta hän on myös loistavassa asemassa osoittamaan asialliseen sävyyn häirikölle tämän toiminnan naurettavuus. En usko asennemuutoksen syntyvän keskustelupalstoilla ja blogeissa, koska yleensä samanmielisten kirjoituksia luetaan positiivisesta näkökulmasta ja "vastapuolen" tekstejä kuin piru raamattua. Siitä ei kehity kovin hedelmällistä keskustelua ja siksi uskonkin enemmän välittömään palautteeseen.

Tiedän eläväni jonkinlaisessa kuplassa, koska itse olen kohdannut rasismia äärimmäisen harvoin, vaikka ystäväpiirissäni on paljonkin ulkomaalaisia. Ulkomaillakin rasismi on negatiivisena (voiko rasismi olla positiivista?) kohdistunut muihin kuin itseeni. Olen ilmeisesti oikean värinen... Toisinaan saan kuitenkin muistutuksia oikeasta maailmasta, esimerkiksi Samaran pakkolaskun uutisoinnissa. Voivatko ihmiset olla oikeasti niin todellisuudesta vieraantuneita, että ollaan vihaisia siitä, kun toiset tekevät parhaansa? Joillekin ihmisille vika on aina jossakussa muussa ja jos joku on eri värinen, niin näkeehän sen vian jo naamasta! En usko ihmisten pääsevän eroon ennakkoluuloistaan, aina joku porukka on jollain tavalla epäilyttävä. Ihmisiä kohtaan on kuitenkin käyttäydyttävä kohteliaasti, eikä huutelu ja häirintä kuulu kohteliaaseen käyttäytymiseen.

Jännä yksityiskohta Janin tekstissä oli hänen käyttämänsä r-sana. Se ei ollut rasismi, vaan rotusorto. Sanavalinta oli mielenkiintoinen siksi, että rasismi on kärsinyt jonkinlaisen inflaation ja se saattaa tarkoittaa mitä tahansa. Oli rotujen olemassaolosta mitä mieltä tahansa, niin rotusorto sanana viestii nimenomaan ulkonäköön liittyvästä syrjinnästä, eikä tekstissä siis jäänyt epäselväksi, mistä siinä oli kyse. Miksi minä siis puhuin rasismista? Hyvä kysymys…

5 kommenttia:

  1. Totesit kuuluvasi vähemmistöön, joka luuli minua ulkonäköni perusteella ulkomaalaiseksi. Miltä mielestäsi ”oikea” suomalainen sitten näyttää?

    Epäilyksistäsi huolimatta en ole itse aiemmin kiinnittänyt rotuennakkoluuloihin kovinkaan suurta huomiota. Pidän luonnollisena, ettei sellaista esiinny omalla kohdallani tai työssäni suomalaisena suomalaisessa työpaikassa suomalaisten taholta.

    Blogissa käytin sanaa rotusorto, koska tilanteissa toinen suomalainen sortaa tai epäilee toista suomalaista täysin järjenvastaisin kriteerein. Sitä pahempaa vainoharhaisuutta tuskin enää on.

    Uskon, että blogi on miekkaa mahtavampi. Niinhän sinäkin tavallaan uskot käynnistämällä keskustelun aiheesta omassa blogissasi. Voisit yhtä hyvin deletoida postauksesi, lähteä kamppanjoimaan kaduille aiheesta ja olla kirjoittamasi mittainen nainen.

    Kuvaamissani tilanteissa en yleensä todella vastaa ihmisille takaisin. Olen usein niin hämmentynyt, etten usko tapahtuvaa todeksi. Toisaalta tilanteet eivät ole kovin hedelmällisiä asialliselle ajatuksenvaihdolle. Harvoin vastapuoli on halukas selittämään kantaansa, erityisesti kun totuus paljastuu. Silloin luikitaan karkuun tai jatketaan ennakkoluulon ohjaamaa käytöstä, kuin mitään ei olisi tapahtunut.

    Miten muuten itse todistaisit olevasi kantasuomalainen, kun tuntematon ihminen vaatii sitä sinulta, ja miksi ylipäätään tekisit niin omassa maassasi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa että luit tekstini ja kiitos vastauksesta! Minulla on selvästi vielä harjoiteltavaa selkeän tekstin tuottamisessa, sillä ymmärsit joitain asioita eri tavoin kuin olin tarkoittanut. Yritän vähän selventää:

      Mielestäni sinulla, eikä kellään muullakaan, ole mitään tarvetta todistella näille huutelijoille suomalaisuuttasi. Oli myös hyvä, että kirjoitit kokemuksistasi blogiin. Reagoinnilla en kuitenkaan tarkoittanut väkivaltaa, vaan asiallista huomauttamista (ei häivähdys huumoriakaan pahaa tee). Mutta tiedän kokemuksesta, että noissa tilanteissa helposti hämmentyy, eikä tiedä mitä sanoa. En siis tarkoittanut myöskään kampanjointia, vaan valppautta tositilanteissa. Blogitekstit (ainakaan asialliset) tuskin ovat haitaksi, mutta en usko, että ne vaikuttavat itse häiriköihin. Tuskin he edes jaksaisivat lukea yhtä kappaletta pidemmälle ja vaikka jaksaisivat, saisivat siitä vain lisää vettä myllyyn.

      Sitten huomion kiinnittyminen. Juuri tuota tarkoitinkin, ettet varmaan aiemmin ole kiinnittänyt kyseiseen asiaan juurikaan huomiota. Elli pohdintani jää edelleen avoimeksi sitä, onko häirinnän ja rasismin valokeilassa olo ohjannut huomiosi tuohon suuntaan, jolloin havaitset sellaiset asiat, joiden et aiemmin olisi arvannut liittyvän sinuun? Tätä on kuitenkaan paha lähteä todistelemaan suuntaan taikka toiseen, sillä emmehän tiedä kuinka paljon huutelua sinulta on mennyt (onneksi!) täysin ohi.

      Ja vielä se ulkomaalaiselta näyttäminen. En tosiaan saanut mahdollisuutta luulla sinua ulkomaalaiseksi, sillä luin ensin tekstisi ja vilkaisin vasta jälkeenpäin kuvaa. Jos olisit kadulla kävellyt vastaan, niin tuskin olisin kiinnittänyt huomiota, saatikka pohtinut syntyperääsi. Minusta ei kuitenkaan ollut yllättävää, että joku tuollaisen tulkinnan on tehnyt. Sulautuisit varmasti väkijoukkoon jossain muuallakin kuin Suomessa! Niin ja kysyit vielä miltä "oikea" suomalainen näyttää? En todellakaan tiedä. Voin yrittää arvata, jos kerrot mitä "oikea" tarkoittaa. :)

      Poista
    2. Niin ja piti sekin mainita, että varsin oleellinen asia, mikä innosti kirjoittamaan aiheesta, liittyi aivan muuhun kuin rasismiin.

      Minusta oli mielenkiintoista havaita, miten eri tavalla suhtauduin ainakin jollain tasolla samantyyppisiin teksteihin, kun minulla oli/ei ollut ennakko-oletuksia kirjoittajasta.

      Poista
  2. A-talk 14.tammikuuta 2013

    Motto: Rasismi on rasismia, rasismi ei ole rasismia.

    Ohjelmasta ei oikein saanut tolkkua siitä, että mihin siinä pyrittiin.

    Rasismi tule sanasta race eli rotu. Nyt on tieteellisesti olemassa vain yksi ihmisrotu. Sanaa rasismi on ryhdytty käyttämään väärin myös Suomessa haukkumasanana menettelystä, joka itse asiassa on syrjintää. Eli jonkin toisen ihmisryhmän vaan ei rodun, uskontoryhmän, kieliryhmän syrjintää. Koulussa se voi olla koulukiusaamista.

    Varmasti ko syrjintää Suomessa esiintyy. Sen moraalittomuus voitaisiin tulkinta Jeesus Nasaretilaisien oppien kautta. Yrittäkää.

    Voisitte pohtia miten ja miksi tuo ilmiö on kuitenkin yleistynyt Suomessa. Yksi syy on ns monikulttuurin ja maahanmuuttajien tulo Suomeen ja suomalaisille täysin vieraista kulttuureista, Afrikastakin.

    Yksi johtolanka teille voisi olla seuraava.

    Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiössä Valkeakoskella vaikutti 1970-luvulla yhtiön ammattikoulun rehtori, sittemmin tohtori Matti Peltonen. Hänestä tuli myöhemmin yhtiön koulutus- ja henkilöstöpäällikkö. Hänen näkemysten mukaan Suomeen oli tulossa työvoimapula ja uutta työvoimaa votaisiin saada vain Afrikasta. Siihen tulisi siis henkisesti varautua. Myöhemmin Matti Peltonen toimi EK:n edeltäjän koulutusjohtajana. Matti Peltonen oli myös erään vaikutusvaltaisen seuran johtava henkilö. Voitaisiin ajatella, että noilla ajatuksilla Suomea aivopestiin monkulttuurisuuden onneen ja otettiin maahanmuuttajia maista, jotka olivat ja ovat suomalisille täysin vieraita. Sopeutuminen on siis molemminpuolista ja hankalaa.


    Ystävällisin terveisin
    Jali Raita, diplomi-insinööri
    Puistotie 11
    31400 Somero
    GSM 044 9130785
    jraita@icloud.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen itsekin ihmetellyt, miksi erilaista syrjintää kutsutaan rasismiksi, vaikkei olisi oikeastaan kyse mistään ulkonäköasioista.

      Joskus pohdin, onko tämä monikulttuuri vimma tulosta "kaikki mulle nyt heti"-mentaliteetista? Koska ei itse olla valmiita lähtemään kohtaamaan kulttuureja, pitää "kulttuuri" hakea lähelle hinnalla millä hyvänsä.

      Kulttuurin "rikastamisesta" myös puhutaan, mutta koska kulttuuri on vain sosiaalinen konstruktio, ei sen muuttamisen tai kehittämisen edellytyksenä ole välttämättä ihmisten vaihtaminen. Mutta onhan se ehkä helpompi tie. Miksei sitten vaihda itseään sellaisten ihmisten keskuuteen, joiden kulttuurin kanssa haluaa olla tekemisissä?

      Poista